Milloin gynekologille?

Gynekologilla käyminen kuuluu naisena elämiseen. Moni nuori nainen saattaa kuitenkin olla epävarma siitä, milloin gynekologikäynnit pitäisi aloittaa ja kuinka usein vastaanotolla pitäisi käydä. Naisena.info keräsi tietopaketin aiheesta!

Mitään pakollista aloitusikää gynekologilla käynneille ei ole, mutta yleensä gynekologisessa tutkimuksessa kannattaa käydä muutaman vuoden kuluttua siitä kun on aloittanut aktiivisen seksielämän. Aikuisille naisille gynekologinen tutkimus suositellaan tehtäväksi 1–3 vuoden välein ja muutenkin, jos esiintyy häiritseviä oireita tai alavatsakipuja.

Syitä gynekologilla käyntiin voivat olla esimerkiksi:

- Kuukautisiin liittyvät asiat. Esim. jos kuukautisesi eivät ole alkaneet 16 ikävuoteen mennessä, kuukautiset tulevat epäsäännöllisesti tai ovat häiritsevän runsaat tai kivuliaat. Säännölliset kuukautiset tulevat normaalisti noin 21–35 vuorokauden välein, eikä niiden kesto yleensä ole yli viikkoa.

- Tarve raskaudenehkäisylle (muun kuin kondomin käyttö). E-pillerien aloitus ei välttämättä vaadi gynekologisen tutkimuksen suorittamista.

- Jos epäilet seksitautia. Seksitauti on mahdollinen, jos olet ollut yhdynnässä tai harrastanut suuseksiä ilman kondomia kumppanin kanssa, joka on harrastanut seksiä aiemmin jonkun toisen kanssa.

- Jos epäilet raskautta. Raskautta voi epäillä, jos kuukautiset ovat myöhässä. Raskaaksi voi tulla vain, jos siemennestettä pääsee emättimeen, yleisimmin yhdynnän yhteydessä.

- Jos sinulla on poikkeavia tuntemuksia kuten kutinaa, kirvelyä, runsasta valkovuotoa tai yhdyntäkipuja. Tällöin kyseessä voi olla hoidettavissa oleva tulehdus tai jokin muu lääkärinhoitoa vaativa vaiva.

- Jos haluat tarkistuttaa, että kehossasi on sukupuolielinten osalta kaikki kunnossa.

- Jos sinulla on seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä tai ongelmia kuten kipuja, ongelmia orgasmin kokemisessa tai seksuaalista haluttomuutta.

- Jos sinulla on rintoihin liittyviä oireita tai huolia.

- Jos et ole yrityksistäsi huolimatta tullut raskaaksi vuoden suojaamattomien yhdyntöjen jälkeen.

Mitä gynekologikäynnillä tehdään?


Gynekologisessa tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolielinten ulkonäkö ja tähystetään emätin tähystimellä. Näin päästään näkemään emättimen pohjalla oleva kohdun napukka, joka on uloin osa kohdunkaulaa. Tästä napukasta voidaan ottaa irtosolunäyte eli papa. Papaa varten otetaan 3 näytettä: ensimmäinen näyte lastalla emättimen pohjukasta, toinen lastalla kohdunnapukan pinnasta ja kolmas pienellä harjalla kohdun kaulakanavasta harjaa hiukan pyöräyttäen. Näytteenotto ei ole kivulias, mutta pientä nipistystä voi tuntua. Tutkimuksen jälkeen saattaa esiintyä niukkaa rusehtavaa vuotoa.

Tähystyksen lisäksi gynekologisessa tutkimuksessa lääkäri tutkii emättimen kautta koetellen kohdun koon ja rakenteen sekä munasarjat. Joskus tutkimusta täydennetään peräaukon kautta tehtävällä tutkimuksella.

Papakoe seuloo syöpäriskin

Papakoe on kehitetty kohdunkaulasyövän ja sen esiasteiden toteamiseksi. Lisäksi sen avulla saadaan hyödyllistä tietoa valkovuodon syistä ja gynekologisista tulehduksista. Ns. joukkopapanäytteitä otetaan hieman kunnasta riippuen yleensä 30–60-vuotiailta naisilta viiden vuoden välein. Yleensä suositellaan, että ensimmäinen papanäyte otettaisiin muutaman vuoden kuluttua aktiivisen seksielämän aloittamisesta, ja sen jälkeen 2–3 vuoden välein.

Ulträänitutkimus antaa lisätietoa

Jos gynekologisessa tutkimuksessa on aihetta epäillä poikkeavuuksia, tehdään yleensä samassa yhteydessä ultraäänitutkimus emättimen kautta. Tässä kaikututkimuksessa voidaan saada lisätietoa myös silloin, jos nainen kärsii vuotohäiriöistä tai alavatsakivuista. Raskauden aikana ultraäänitutkimus kertoo sikiön voinnista ja kasvusta.

Muita syitä gynekologikäynnille

Gynekologille kannattaa hakeutua myös, jos haluaa keskustella lasten hankinnasta tai pms-oireista, tai mikäli käytössä oleva ehkäisy ei sovi. Ennen käyntiä kannattaa muistella, koska viimeiset kuukautiset ovat alkaneet ja miettiä kuinka pitkä kuukautiskierto yleensä on. Kuukautisten aikana ei kannata hakeutua gynekologiseen tutkimukseen, vaikka tällöinkin tutkimus on mahdollista teknisesti suorittaa, ja joudutaankin suorittamaan esimerkiksi pitempään jatkuneiden vuotohäiriöiden vuoksi. Papanäytettä ei kuitenkaan tuolloin yleensä oteta.

gynekologi



Ehkäisynetin opas ensimmäistä gynekologista tutkimuskäyntiä varten