Imetysaikanakin tarvitaan luotettava ehkäisymenetelmä

Lapsen syntyminen on yksi elämän suurimpia ja merkittävimpiä tapahtumia. Elämä muuttuu kertaheitolla ja vastasyntyneen tarpeista huolehtiminen ottaa paikan perheen arjen keskiössä. Uudessa tilanteessa ehkäisy saattaa pudota prioriteettilistan hännille, mutta ellei heti toivota uutta raskautta, luotettava ehkäisymenetelmä tarvitaan myös imetysaikana.

On yleinen käsitys, että imetyksen lisäksi ei tarvita muuta ehkäisyä. Tämä ei ole kuitenkaan sataprosenttisen varmaa ja edellyttää, että synnytyksestä on alle puoli vuotta, vauva ei saa lainkaan lisäravintoa eikä kuukautisia vielä ole.

Tällöin imetyksen antama ehkäisyteho on 98 prosenttia. Varmuutta lisää se, että imetysväli on alle kuusi tuntia. Mikäli yllä olevat ehdot eivät täyty tai halutaan parempi ehkäisyvarmuus, on syytä ottaa käyttöön luotettavampi ehkäisymenetelmä. Oleellista imetysajan ehkäisyn valinnassa on, ettei sillä ole vaikutusta vauvan kasvuun ja kehitykseen eikä maidoneritykseen.

Milloin imetysajan ehkäisy aloitetaan?

Ehkäisy on aloitettava viimeistään, kun vauva alkaa saada lisäruokaa, kuukautiset alkavat tai synnytyksestä on kulunut 6 kuukautta.

Ensimmäisten kuukautisten ajankohta synnytyksen jälkeen vaihtelee huomattavasti. Munasolun irtoaminen voi tapahtua jo 21 päivän kuluttua synnytyksestä, ja ensimmäiset kuukautiset voivat alkaa jo 5 viikon kuluttua synnytyksestä. Toisin sanoen uusi raskaus voi alkaa jo ennen kuin kuukautiset ehtivät varoittaa hedelmällisyyden paluusta, koska munasolun irtoaminen tapahtuu kaksi viikkoa ennen ensimmäisiä kuukautisia.

Mikä menetelmä ehkäisyksi?

Imetysaikana sopivia ehkäisymenetelmiä ovat kondomi, kuparikierukka ja pelkkää keltarauhashormonia sisältävät ehkäisyvalmisteet, joita ovat päivittäin otettavat minipillerit ja pitkävaikutteisiin ehkäisymenetelmiin kuuluvat hormonikierukka ja ehkäisykapselit.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet eli estrogeenia ja keltarauhashormonia sisältävät valmisteet eivät sovi imettäjälle, sillä ne saattavat vaikuttaa maidon eritykseen ja koostumukseen. Mikäli imetys jatkuu yli ½ vuotta, voidaan yhdistelmäehkäisyn aloittamista kuitenkin harkita.

Kondomia voi käyttää heti yhdyntöjen alettua. Se on ainoa ehkäisyväline, joka suojaa sukupuolitaudeilta.

Kuparikierukka on muovista ja kuparista valmistettu T:n muotoinen väline, jonka lääkäri asettaa kohtuun aikaisintaan 6 viikkoa synnytyksestä. Sen teho kestää viisi vuotta. Kuparikierukka saattaa lisätä kuukautisvuotoja ja -kipuja.

Minipillereiden käytön voi aloittaa synnytyksen jälkeen, vaikka nainen imettäisikin. Ne sisältävät synteettistä keltarauhashormonia. Minipillereitä otetaan yksi päivässä mahdollisimman samaan aikaan. Tiputtelu- ja välivuodot ovat yleisiä minipillereiden käytön aikana.

Hormonikierukka on erittäin varma ehkäisykeino. Se on pieni, T-kirjaimen muotoinen muovista valmistettu ehkäisyväline. Se vapauttaa tasaisesti keltarauhashormonia, jonka teho riittää viideksi vuodeksi eikä siten vaadi päivittäistä muistamista. Lääkäri asettaa hormonikierukan kohtuun aikaisintaan 6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Hormonikierukka vähentää kuukautisvuotoja ja -kipuja. Käytön ensimmäisinä kuukausina voi aiheuttaa tiputteluvuotoa.

Ehkäisykapseli asetetaan käsivarren ihon alle paikallispuudutuksessa. Käytön voi aloittaa valmisteesta riippuen 4 – 6 viikon kuluttua synnytyksestä. Saatavilla on kolmen tai viiden vuoden käyttöön tarkoitetut kapselit. Ehkäisyteho riittää lyhyemmän ajan, jos käyttäjän paino lisääntyy. Ehkäisykapseli ei vaadi päivittäistä muistamista. Käytön aikana tiputtelu- ja välivuodot ovat yleisiä.


Lue lisää ehkäisystä Ehkäisynetistä